Paikallisuutisia! Stranded Ways julkaisi ensimmäisen pitkäsoittonsa ”Nothing Right Nothing Left” perjantaina 5.2. Kulunut vuosi on ollut haastava muusikoille ympäri maailman, keikat menivät alta kaikilta, eikä Stranded Ways ole keikkaillut sitten vuodenvaihteen 2019-2020, kun yhtye soitti Joensuussa Marksilla sekä akustisesti Levy-Eskoilla. Tämä pakollinen ja ei-toivottu tauko antoi kuitenkin aikaa treenaamiselle ja biisien teolle. Ensimmäinen suunniteltu aikataulu nauhoituksille oli maaliskuu 2020, mutta suunnitelmia jouduttiin muuttamaan vielä moneen kertaan. Mitä kaikkea onkaan sittemmin tapahtunut, tästä jutusteltiin Barressa Juhiksen, Tuomaksen ja Aleksin kanssa.
Lokakuussa 2020 yhtye vihdoin pääsi studioon ja ”Nothing Right Nothing Left” kolmena viikonloppuna purkitettiin Osuuskunta Näädänpesässä Ylöjärvellä. Tarina kertoo muun muassa tyhjän uima-altaan käytöstä äänimaiseman maalailussa ja tämä idearikas porukka onkin saanut tietyn soundin levyyn. Kokonaisuuteen on tarvittu monta osaajaa levyn kansien teosta ja logon suunnittelusta miksaukseen ja masteroitiin, kaiken keskellä soittajat jokainen oman instrumenttinsa osaajana.
”Ammattilaisten kanssa työskennellessä oppii aina uutta, jos pitää mielen avoimena. Meillä oli koko porukalla yhteinen tavoite saada aikaiseksi parasta mahdollista jälkeä”, kitaristi Aleksi Keränen tuumailee. Tuottamisen merkitys tulee esille siinä, että hyvien ideoiden ja näkemysten jakaminen on ollut iso osa prosessia. Bändin ulkopuolisen tuottajan kanssa keskusteleminen ja sovitusten hiominen mahdollisti kerta toisensa jälkeen uusien mahdollisuuksien löytämisen biiseistä.
Levyn teemoina on siirtyminen ja liikkuminen eri paikoissa ja olotiloissa, joka kiteytyy levyn nimessä. Mennään eteenpäin musiikin tahdittamana. Minkä kappaleen itse muusikot haluavat nostaa esille levyltä ja mistä syystä?
Kitaristi Tuomas Taralainen mainitsee Soon Dead, Already Forgotten -kappaleen lopun kohtana, josta hän erityisesti pitää. Taralainen toteaa, että kyseessä on erityisen hyvä levyn lopetusbiisi. Biisi on monitasoinen tarina siitä, kun on elävältä haudattu ja tietää lopun pian koittavan. Ehkä se kuvastaa koko viime vuoden teemaa: ahdasta on ollut, henkisesti ja fyysisesti.
Laulaja Juhis Holopainen tunnustaa yllättyneensä positiivisesti balladityylisen After All -kappaleen valmiin version kuullessaan. Biisi ei ollut aluksi hänelle heti mieleinen ja sanoituksen syntyminen tuntui hankalalta, mutta vasta lopullinen versio näytti biisin kokonaisuudessaan ja huoli paljastui turhaksi. Joskus näyttävä maisema avautuu hitaasti.
Kitaristi Aleksi Keränen toteaa Orphans of the Future Wars -kappaleen muuttaneen muotoaan moneen kertaan ensimmäisestä raakademovaiheesta. Biisin nimi oli erilainen, sen pääosassa oli akustinen kitara ja kappaleessa oli alun perin päälle kaksiminuuttinen outro. Biisin rakennetta ryhdyttiin riisumaan, mutta sisältöä puolestaan täyttämään ja tämä yksinkertaistaminen ja sähköistäminen paransi biisiä hänen mielestään selkeästi. Biisi kasvaa kulkunsa myötä ja pääosassa on sävystä ja tunnelmasta toiseen soljuminen, jonka viisihenkinen yhtye yhdessä tekee.
Levy on kuitenkin aina kuulijansa näköinen, jokaiselle yksilöllinen kokemus ja biisit alkavat elämään vasta kun ne joku vastaanottaa. Yhtyeen toive on, että musiikki pidetään keskiössä. Saa arvostella, keskustella ja kyseenalaistaa. Hyvä musiikki kirvoittaa mielipiteitä ja antaa elämyksiä.
Bändin jäsenet asuvat Joensuussa, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Parikkalassa, mutta treenipaikka on Joensuussa edelleen. Seuraavan levyn tekeminen häämöttää jo ajatuksissa ja toiveissa. Yhtye haluaakin viestittää musiikin tekemisen ilosta ja sitoutumisesta tekemiseen myös korona-aikaan sekä etäyhteyksien välityksellä. Yhdessä treenaamisen lisäksi on treenattava omalla ajalla, aikataulujen muuttumiseen ja muidenkin ongelmien eteen tulemiseen on varauduttava, välissä on elämä.
Vielä ei vedetä ruumispussin vetskaria kiinni, vaan musiikin tekemistä jatketaan. Kokoonpano on toimiva ja selkeästi hyvien kaverien porukka. Musiikki antaa mahdollisuuden etsiä uusia tasoja, kokeilla uusia tyylejä ja tekemisen tapoja. Mitä voikaan odottaa musiikilta, jonka sointiin on haettu kaikuja tyhjän uima-altaan pohjalta.
Stranded Ways: Juhis Holopainen (laulu), Aleksi Keränen (kitara), Tuomas Taralainen (kitara), Paavo Jantunen (basso) ja Antti Vellonen (rummut).
Bändi kiittää kaikkia levyn teossa mukana olleita, sillä heidän osaamisensa antoi viisikolle aikaa ja tilaa keskittyä tärkeimpään eli musiikkiin.
